+358 50 520 2727 sales@elekmerk.fi

Henkilöstö on yrityksen tärkein resurssi. Vaikka automatiikka ja robotiikka ovatkin kehittyneet, eivät koneet ja laitteet yksinään toimi vaan tarvitaan mm. operaattoreita ohjaamaan laitteita, tuotantotyöntekijöitä eri työvaiheisiin valmistamaan tuotteita, tuotannonohjaajaa huolehtimaan tuotannon sujuvuudesta, myyjiä tekemään kauppaa asiakkaiden kanssa ja tietenkin joku johtamaan ja pitämään koko paketti kasassa. Tarvitaan työntekijöitä – tarvitaan ihmisiä. Jokainen osa on tärkeä osa kokonaisuutta ja jokainen työvaihe tarvitaan. Pyhimystä lainatakseni: ”Ei oo viiva ehjä ilman jokaista pistettään”.

Koneista ja laitteista pidetään huolta tekemällä säännöllisesti huolto-ohjelmat. Myös henkilöstön työkyvystä työnantajan täytyy ja kannattaa pitää huolta. Yksinkertaistettuna työkyky tarkoittaa sellaista vointia ja oloa, että kykenee tekemään töitä. Työkyvyn vastakohta on työkyvyttömyys. Työntekijän työkyvyttömyys on menetys työnantajalle: yksi piste puuttuu eikä kaikki menekään enää suoraviivaisesti. Ennen kaikkea työkyvyn menettäminen on kriisi työntekijälle.

Henkilöstön huoltaminen ja työkyvystä huolehtiminen ei kuitenkaan ole aivan yhtä yksinkertaista kuin koneiden huolto. Onneksi työnantajalla on kuitenkin käytettävissä monipuolinen työkalupakki henkilöstön huoltamiseen.

Tässä muutama esimerkki:

  1. Työturvallisuus: Työturvallisuudesta huolehtiminen on ehdottomasti numero yksi!
  2. Hyvinvointikyselyt: Työilmapiiriä seurataan säännöllisesti ja tulosten pohjalta laaditaan toimenpiteet tilanteen parantamiseksi.
  3. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma: Töihin täytyy olla kiva tulla ja ketään ei saa kiusata tai häiritä työssään. Tämän vuoksi on tärkeä pitää tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma ajan tasalla.
  4. Varhainen tuki: Jos työmotivaatiossa tai työssä suoriutumisessa havaitaan jotain poikkeavaa, voidaan käytä varhaisen tuen keskustelu esimiehen kanssa. Huom! Myös työntekijä itse voi toivoa varhaisen tuen keskustelua!
  5. Korvaava työ: Sairastumisen tai pitkän poissaolon jälkeen ei välttämättä ole kykenevä tekemään samaa työtä kuin aiemmin. Tällöin voidaan käyttää korvaavaa työtä (eri työtehtävä kuin aiemmin) tai muokata/keventää työtä niin että työntekijä siitä selviytyy.
  6. Työterveyshuolto: Työnantajan tukena henkilöstön työkykyasioissa on työterveyshuolto. Työterveyshuolto tekee säännöllisesti työpaikalle työpaikkaselvityksen, jossa arvioidaan työn, työyhteisön ja työympäristön vaikutukset terveyteen ja työkykyyn.
  7. Työterveysneuvottelu: Jos on riski työkyvyn menettämisestä, pidetään työterveysneuvottelu, jossa mukana ovat työntekijä, työnantaja ja työterveys. Jos työkykyä on vielä jäljellä, voidaan miettiä esimerkiksi osa-sairauspäivärahajärjestelyä, kuntoutusta tai osatyökyvyttömyyseläkkeen hakemista.

Päivästä 8h vietetään työpaikalla, mutta loput 16h sekä vapaat voidaan ajatella olevan työntekijän ”omavastuu” työkyvystään. Parhaansa mukaan työnantaja voi toki kannustaa työntekijöitä huolehtimaan työkyvystään myös vapaa-ajalla mm. kulttuuri- ja liikuntaseteleiden avulla tai kannustamalla savuttomuuteen.

Pidetään huolta itsestämme! 🧡

Liisa Kotanen
Henkilöstöpäällikkö
Teiskonen–konserni

etunimi.sukunimi@htlaser.fi