Osaajapula ravistelee nyt myös metalliyrityksiä sekä hidastaa niiden kasvua ja kehitystä. Varsinkin osaavista tuotannon työntekijöistä on pulaa ja esille nousee erityisesti koneistajien sekä hitsaajien tarve. Myös ammattitaitoisista toimihenkilöistä on yrityksillä kilpailua keskenään.
Mikä avuksi osaajapulaan?
Elekmerk Oy vastaa tähän haasteeseen kouluttamalla työntekijöitään jatkuvasti ja tarjoamalla alasta kiinnostuneille oppisopimuskoulutusta. Koulutus tietysti on osin hidasta eikä vastaa työntekijäongelmaan heti, mutta kouluttamalla itse oman talon sisällä, pääsee työntekijä heti työhön sisään ja ns. talontavoille.
”Keväällä 2021 käynnistimme ison rekryn, jossa haimme alasta kiinnostuneita nuoria sekä alanvaihtajia oppimaan työn ohessa. Projekti oli todella massiivinen kokonaisuus, mutta kannattava”, kertoo tuotantopäällikkö Iiro Kaartinen.
”Laajan haastattelun jälkeen rekrysimme kymmenkunta työntekijää, joita lähdimme perehdyttämään aivan alusta. Huomattiin pian puutteita meidän perehdytyssuunnitelmassa ja jouduimme parantamaan prosessia huomattavasti. Perehdytyksen suunnittelussa olivat apuna lisäksi tiiminvetäjät ja itse perehdyttämiseen vaadittiin tietysti myös koko henkilöstön apua.”
Rekryprojekti kesti kaikkinensa noin vuoden verran; haastatteluista perehdyttämiseen ja kouluttamiseen ja lopulta itsenäiseen työskentelyyn. Tuotantopäällikön mukaan se onnistui erittäin hyvin. Rekrytyistä kahdeksan työskentelee edelleen Elekmerkillä.
Metalliala ei ole enää nuorien suosiossa samalla tavalla kuin se joskus aikanaan oli. Alalta valmistuneita ei tule samaan tahtiin, kun konkareita eläköityy. Teknologiateollisuuden selvityksen mukaan alalle tarvitaan 130 000 uutta osaajaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Alalta juuri valmistunut ei myöskään ole vielä valmis työntekijä, sillä heidän osaamisensa rajoittuu monesti perusteisiin. Teknologian myötä metalliteollisuuden työpaikat ovat monipuolistuneet ja robotiikan sekä automaation hallitseminen ovat tärkeä taito muun osaamisen lisäksi. ”Ammattikouluissa voisi hyvän ja laajan perusopetuksen lisäksi olla mahdollisuus syventäviin kursseihin, jotka valmistaisivat jonkinlaiseen erityisosaamiseen.” Kaartinen pohtii ja miettii erilaisia yhteistyökuvioita ammattikoulujen ja yritysten kesken. ”Yrityksillä voisi olla muutakin annettavaa koulutukseen kuin työharjoittelut ja oppisopimusmahdollisuus. Ehkäpä erityisosaamista voisi saada opiskeluaikana kurssiluontoisesti työpaikoilta.”
Elekmerkillä automatisointia käytetään osaltaan särmäyksessä sekä myynnin- ja tilaustenkäsittelyssä. ”Automatisointi ei korvaa osaajapulaa tietenkään kokonaan, mutta se on yksi ratkaisu työvoimapulaan. Ja tietysti se avaa teknisiä työpaikkoja alalle.” Päättää Kaartinen.